mERIKOSKI TAKAISIN

Unelma Merikoskesta koskena elää. Unelma tarkoittaa virtavesiekosysteemin palauttamista  kuivan kivikon ja nykyisten kauneusaltaiden paikalle. Se ei tarkoita koko Sähköntuotannon loppumista.

Oulu syntyi Oulujoen suistoon Merikosken ympärille. Nykyään Merikoski elää ennen kaikkea paikannimissä ja kaupungin historiassa. Moni oululainen ei tule ajatelleeksi, että kaupungin keskustasta puuttuu koski, jonka ympärille Oulu aikanaan rakentui. Nyt on aika palauttaa Merikoski koskeksi jälkeen.

 

Merikosken palauttaminen koskeksi tarkoittaa nykyisten altaiden paikalle luotavaa virtavesiekosysteemiä. Se ei tarkoita Merikosken voimalaitoksen alasajoa, eikä padon purkamista. Se tarkoittaa riittävää ympäristövirtaamaa nykyisten kauneuspatojen paikalle, joka tuo Merikosken takaisin. 

Merikoski – tulevaisuuden virtavesiekosysteemi

Oululla on mahdollisuus tehdä Merikoskesta ainutlaatuinen paikka Suomessa. Samassa koskessa voisivat toimia rinnakkain vesivoiman sähköntuotanto ja elinvoimainen virtavesiekosysteemi, jossa lohi ja taimen lisääntyvät luonnonmukaisesti. Ympäristövirtaaman avulla Merikoski voisi olla esimerkki Suomessa ja miksei maailmalla siitä, kuinka energiantuotanto ja luonnon monimuotoisuuden vahvistaminen voidaan sovittaa yhteen.

 

Virtavesiekosysteemissä eli elävässä joessa uoma on monimuotoinen ja tarjoaa elinympäristöjä suurelle joukolle kasvi- ja eläinlajeja. Virtaava vesi kuljettaa happea ja ravinteita, luonnollinen tulvarytmi muokkaa uomaa ja pitää sen elinvoimaisena. Pohjakivillä kasvavat levät ja virrassa liehuvat sammalet muodostavat perustan ravintoverkolle. Pohjaeläimet laiduntavat kivien pinnoilla, suodattavat vedestä ravintoa ja hajottavat rantapuista veteen päätyviä lehtiä.

 

Virtakalat viihtyvät hapekkaassa vedessä. Kivisimppu ja kivennuoliainen elävät kivien suojissa, taimenen poikaset löytävät suojaa rantapuuston varjostamista rannoista, lohenpoikaset kasvavat virran keskiosien sorapohjilla ja harjukset viihtyvät nivojen syvemmissä montuissa. Ympäristövirtaama loisi Merikoskeen jälleen olosuhteet, joissa nämä lajit voisivat elää ja lisääntyä.

 

Viime vuosina Suomessa on saatu rohkaisevia kokemuksia virtavesien ennallistamisesta, esim. Tourujoki Jyväskylä ja Piilijoki Kuusamo. Näissä padot on purettu kokonaisuudessaan ja vesistöt on kunnostettu siten, että vaelluskalojen poikastuotanto on palautunut. Oululla on nyt mahdollisuus näyttää esimerkkiä, miten sähkön- ja poikastuotanto toimivat rinnakkain. Miten ilman sähköntuotannon alasajoa voidaan luoda toimiva virtavesiekosysteemi.

Merikosken vesittäminen on vahvasti esillä tällä hetkellä

Merikosken vesittämistä on selvitetty usean vuoden ajan. Oulun kaupunki julkaisi talvella 2026 loppuraportin Merikosken vesittämisestä. Raportin pohjalta Oulun kaupunki totesi Kalevan uutisesa, että Merikosken vesittäminen ei parantaisi kalojen lisääntymistä koskessa. Tähän uutisen Merikoskityöryhmä antoi vastineen Kalevan artikkelissa. Oulun kaupungin uutisen pohjalta on julkaistu useita mielipidekirjoituksia Kalevassa.

 

 

Talvella 2026 julkaistu loppuraportti liittyi vuoden 2025 alussa Oulun kaupungin teettämään esiselvityksen Merikosken palauttamisesta virtaavaksi vedeksi. Selvityksen myötä Merikoskityöryhmä aktivoitui syksyllä 2025 järjesteämällä aiheesta tapahtuman. Tästä myös Kaleva uutisoi. Tapahtuman jälkeen Kalevassa on julkaistu useita kirjoituksia vesittämisen puolesta.  

 

Muutos näkyisi koko Oulussa

Noin puolet vuodesta Merikosken luonnonuoma on lähes kokonaan kuivana. Keskellä Oulun keskustaa avautuu laaja kivikko, joka muistuttaa siitä, että koski on padottu. Jos osa vedestä johdettaisiin ympärivuotisesti luonnonuomaan, muuttuisi maisema perusteellisesti.

 

Virtaava vesi palauttaisi Merikoskeen äänen, liikkeen ja elämän. Kohiseva koski olisi nähtävyys kaikkina vuodenaikoina. Kesällä virta houkuttelisi ihmisiä veden äärelle, ja talvella virtaava vesi sekä jää- ja lumimuodostelmat loisivat Oulun keskustaan ainutlaatuisen talvimaiseman.

 

Muutos ei olisi vain maisemallinen eikä vain poikastuotannon mahdollistaja. Se muuttaisi koko kaupunkikeskustan tunnelmaa ja vahvistaisi Oulun identiteettiä jokikaupunkina. Samalla Merikoski tarjoaisi elinympäristön virtavesiluonnolle ja muodostaisi näkyvän esimerkin siitä, kuinka puhdas energiantuotanto ja luonnon monimuotoisuus voivat toimia rinnakkain.

Unelmia Merikoskesta

Merikosken vesittämisestä on unelmoitu jo pitkään ja voidana unelmoida monella tapaa tänä päivänä. Suomen luonnonsuojeluliitto on esittänyt, että Merikosken ennallistaminen olisi ensimmäinen askel kohti Oulujoen vapauttamista ja vaelluskalojen luonnonkierron palauttamista. Lue lisää Suomen luonnon suojeluliiton sivulta.

 

Merikosken vapauttamisesta on kirjoitettu ensimmäinen mieipidekirjoitus Kalevassa jo vuonna 2019. 

 

Merikoski kuuluu Oulun tarinaan. Jukka Takalon musiikkivideo muistuttaa, että kaupungin historia, luonto ja kulttuuri voivat kohdata myös uudella tavalla.

Tämän tiedon ja työn taustalla

 

Tämän sivuston tiedon ja Merikosken ennallistamista edistävän työn taustalla on Merikoski-työryhmä, joka kokoaa yhteen Oulujoen ja Merikosken historiasta, luonnosta, kalastuksesta, melonnasta ja vesistöistä kiinnostuneita asiantuntijoita, aktiiveja ja kulttuurin edustajia.

 

Työryhmässä ovat Pekka Jurvelin, Heikki Aspegren, Esko Saari, Sanna Heino, Pauliina Björk, Mikko Pyhtilä, Aapo Kukko, Jukka Jormola, Esa Laajala, Timo Yrjänä, Jukka Takalo, Urho Haho ja Kyösti Honkala. He edustavat muun muassa Oulujoen reitti ryä, Pelastetaan Vaelluskalat ryä, Suomen luonnonsuojeluliiton Pohjois-Pohjanmaan piiriä, melontaseuroja, Oulun seudun perhokalastajia ja Merikoskikerhoa sekä toimivat vesistöasiantuntijoina, -aktiiveina ja kulttuurin parissa.