Merikoski – menneisyydestä tulevaisuuteen
Merikoski on ollut vuosisatojen ajan osa Oulun tarinaa. Jokainen sukupolvi on jättänyt siihen oman jälkensä.
Oulun kaupunki syntyi Merikosken ympärille. Merikoski vaikutti ratkaisevasti Oulun kehitykseen kalastuksen, kaupan, teollisuuden ja energiantuotannon kautta.
Vuosikymmenten aikana Merikoski on muuttanut muotoaan useaan otteeseen. Luonnonkoskesta tuli voimalaitoksen käyttöön rakennettu vesialue. Nykyisin suuri osa entisestä koskialueesta on kesäisin kauneusaltaita ja talvisin kuivana kivikkona.
Merikosken historia ei kuitenkaan ole päättynyt. Jokainen sukupolvi on muokannut sitä omien tarpeidensa mukaan.
Merikosken kalatie avasi reitin takaisin Oulujokeen
Vuonna 2003 valmistunut Merikosken kalatie palautti vaelluskalojen nousuyhteyden Oulujokeen yli 50 vuoden tauon jälkeen. Nykyisin kalatien kautta nousee vuosittain tuhansia lohia ja satoja taimenia, mikä osoittaa, että vaelluskalat ovat löytäneet tiensä takaisin Oulujokeen. Lue lisää vuoden 2025 uutisesta kalatiestä.
Merikosken kalatien valmistumisen jälkeen Suomen ympäristökeskus laati laajemman selvityksen luonnonmukaisten ohitusuomien rakentamisesta Oulujoen muihin voimalaitoksiin. Selvityksessä tarkasteltiin myös Hupisaaren puroja ja Merikosken aluetta mahdollisina lohen kutu- ja poikastuotantoalueina. Lue lisää suunnitelmasta.
Hupisaarten purojen kunnostus oli onnistunut
Suunnitelman ensimmäinen merkittävä toteutus oli Hupisaarten purojen kunnostus. Vuosina 2017–2023 kunnostettuihin puroihin palautettiin ympärivuotinen virtaava vesi. Muutamassa vuodessa puroista on tullut elinympäristö, jossa meritaimen lisääntyy jälleen luonnollisesti. Samalla kaupunkilaiset ovat saaneet keskelle Oulua uudenlaisen paikan seurata virtaavan veden ja vesiluonnon elämää. Hupisaarten purot osoittivat, että pienikin virtavesi voi palauttaa elämää kaupunkiympäristöön.
Merikosken jatkuvan vesittämisen selvittäminen
Ajatus Merikosken palauttamisesta virtaavaksi koskeksi on edennyt vaiheittain keskusteluista kaupungin virallisiksi selvityksiksi. Työhön ovat osallistuneet kaupunki, asiantuntijat, tutkimuslaitokset sekä aktiiviset kaupunkilaiset.
Tammikuussa 2020 Oulun Voimalassa järjestettiin ensimmäinen laaja keskustelutilaisuus Merikosken vesittämisestä osana Oulu2026-kulttuuriohjelman Kaupunkikiihdyttämö-sarjaa. Tilaisuus kokosi yhteen asiantuntijoita, viranomaisia ja kaupunkilaisia pohtimaan Merikosken tulevaisuutta.
Keskustelun pohjalta syntyi kansalaisliike, josta myöhemmin muodostettiin Pelastetaan Vaelluskalat ry. Yhdistys kokosi yhteen asiantuntijoita ja kaupunkilaisia sekä edisti aktiivisesti Merikosken vesittämisen selvittämistä.
Ensimmäinen valtuustoaloite Merikosken vesittämisestä tehtiin Vihreiden toimesta vuonna 2017. Kaupunginvaltuutetut Esa Aalto ja Matias Ojalehto laativat maisema-arkkitehti Jukka Jormolan kanssa uuden valtuustoaloitteen Merikosken vesittämisestä ja hyödyntämisestä syyskuussa 2020. Oulun kaupunginvaltuusto hyväksyi aloitteen lähes yksimielisesti äänin 65–2.
Aloitteessa esitettiin, että selvitetään mahdollisuudet palauttaa kuivaan uomaan ympärivuotinen ympäristövirtaama sekä arvioidaan sen vaikutukset muun muassa sähköntuotantoon, luonnon monimuotoisuuteen, vaelluskalojen lisääntymiseen, matkailuun ja kaupunkiympäristöön. Lisäksi aloitteessa korostettiin vaiheittaista etenemistä ja ulkopuolisen rahoituksen hyödyntämistä.
Tammikuussa 2021 kaupunginhallitus päätti käynnistää selvitystyön yhteistyössä Oulun Energian kanssa. Seuraavien vuosien aikana valmistui useita teknisiä, biologisia ja taloudellisia selvityksiä. Selvitysten aikana käytiin myös keskustelua siitä, kuinka laajasti ne vastasivat valtuustoaloitteessa esitettyihin tavoitteisiin.
Kesällä 2024 Merikoskella toteutettiin koejuoksutuksia eri virtaamilla. Niiden avulla saatiin käytännön tietoa siitä, miten erilaiset virtaamat vaikuttavat koskialueeseen ja miltä virtaava Merikoski voisi näyttää.
Vuonna 2025 valmistui Sitowisen esiselvitys ja vuonna 2026 hankkeen loppuraportti. Näiden selvitysten myötä Merikosken vesittämisen vaikutuksia voitiin arvioida aiempaa kokonaisvaltaisemmin niin luonnon, kaupunkiympäristön kuin teknisen toteutettavuuden näkökulmasta.