< Takaisin

Tälle syksylle taimenia, eittämättä valtaosin meritaimenia on noussut Merikosken kalatiestä Oulussa tähän mennessä liki 560 kpl. Viime vuonna nousi siihenastinen selkeä ennätysmäärä 450 kpl. Aiempana kolmena vuotena määrä oli 2-300 kpl. Takavuosina 100 taimenta oli jo hyvä määrä. Mutta nousevan taimenen ennätysmäärä on tässä ilahduttavinta. Kysyimme kommentteja asiaan, syiden pohdintaa ja perspektiiviä eteenpäin Montan ka­la­vil­je­ly­lai­tok­sen Jyrki Oikariselta ja ELY-keskuksen Jermi Tertsuselta.

 

Kalatiestä nousseen lohen määrä on aiempia vuosia alhaisempi n. 1000 luokkaa. Toissa vuonna nousi ennätys lähelle 4000 lohta. Kolmena muuna viimeisimpänä vuotena on nousijoita ollut n. 1600-1900. Tässä on tapahtunut selkeä myönteinen tason nousu aiempaan vv. 2010-2017 noin 2-500 lohta (poikkeus 2014 1000 lohta). Tänä vuonna lohivuosi on ollut heikompi kaikkialla. Oulujoen loheen näyttää vesihome valitettavasti iskeneen pahoin.

 

Mutta nousevan taimenen ennätysmäärä on tässä ilahduttavinta. Kysyimme kommentteja asiaan, syiden pohdintaa ja perspektiiviä eteenpäin Montan ka­la­vil­je­ly­lai­tok­sen Jyrki Oikariselta ja ELY-keskuksen Jermi Tertsuselta.

 

Molempien mielestä taimenen kalastuspaine on sääntelyn mukana pienentynyt. Verkkokalastus on eittämättä vähentynyt. Alamitan nosto 60 cm:iin on myös varmasti vaikuttanut. Oikarinen kertoo, että viisi vuotta sitten asennettiin kalatiehen parempi ku­van­ta­mis­lait­teis­to ja taimenen erottaminen lohesta on ollut helpompaa. Jossain määrin käyriä tarkastellen voisi ajatella näin tapahtuneen mutta taimenten määrät ovat silti selvästi nousseet.

 

Suoraan taimeneen kohdistuva ammattimainen verkkokalastus on Oikarisen mukaan käytännössä loppunut eikä se kovin laajaa ole ollutkaan. Taimen tulee verkottajalle yleensä sivusaaliina. Keväinen ahvenen verkotus saattaa olla joskus tuhoisa taimenen poikasparville.

 

Oikarisen mukaan taimenen istutusmäärät eivät sinällään ole nousseet. Vuosittain heiltä istutetaan 65000 smolttia mutta ne vapautetaan nykyisin kaikki Montasta, joten niillä on enemmän nousuviettiä ylöspäin. Lisäksi jokisuulle istutetaan 15 000 taimensmolttia Merikosken voimalan ym. velvoitteena. Oulujoen taimen on Iijoen alkuperäistä kantaa ja mäti tuodaan sieltä edelleen Montan laitokselle ja kasvatetaan pienpoikasiksi ja smolteiksi.

 

Vesihometta on näkynyt Oulujoen lohessa ikävän paljon tänä vuonna. Taimenessa sitä näyttäisi olevan vähemmän. Oikarisen mukaan vesihome on outo sairaus, joka ilmenee parin, kolmen vuoden piikkeinä ja sitten yleensä vähenee jopa katoaa. Ensi vuosi siis saattaa vielä olla huono vesihomevuosi Oulujoella. Kemijoella ja Tornionjoella on nyt tietojen mukaan ilmeisesti jo vähemmän vesihometta.

 

Jermi Tertsusen mielestä hyvään tulokseen eittämättä vaikuttaa se, että 1-vuotiaita meritaimenen poikasia on istutettu säännöllisesti sivujokiin, viime vuosina painottuen Muhosjokeen, koska sinne on vaellusyhteys. Taimenen ja lohen luonnontuotannon selvittämiseksi ei sähkökalastuksia Muhosjoella olla valitettavasti tehty, joten poikastilannetta ei siellä tiedetä. Syytä olisi varmaankin niitä tehdä. Silti tärkeämpää oli Tertsusen mielestä poikasten leimauttamisen ja kunnostusten vaikutusten arvioinnissa olisi arvioida laskeutuvien vaelluspoikasten määrää.

 

Kalatietä on pyritty korjaamaan toimivammaksi. Taimeneen painottuneita kunnostustöitä on useissa puroissa. Myös Muhosjoella tehtiin takavuosina laajoja kutu- ja poi­ka­sa­lue­kun­nos­tuk­sia, mutta tehty seurantaa ei ole juurikaan ollut näiden tuloksellisuudesta.

 

Aiemmin on Muhosjoessa suoritettu lohikalojen mätirasiakokeita. Tulokset ovat olleet vaihtelevia, osin hyvin heikkoja mutta myös selkeästi parempia on saatu. Tertsusen mukaan mätikokeiden tuloksiin vaikuttavia virhelähteitä on paljon. Kuitenkin heti kalatien avaamisen jälkeen tehdyssä mätirasiakokeessa Muhosjoella mädin selviytyminen oli huippua verrattuna muihin puroihin ja esim Sanginjokeen, jopa 55-66 % mätimunista selviytyi. Toisessa kokeessa tulokset olivat heikkoja. Hän pohtii, että vaikka jos mätimunista 10-20% kuoriutuisi, kannattaisi lopullista poikastuotantoa selvittää tarkemmin koska nousukalojen suuri mätimäärä kompensoi tuota hävikkiä.

 

Tertsunen arvioi, että Muhosjoessa on potentiaalia lohikalojen poi­kas­tuo­tan­toa­lu­ee­na. Joessa elää vakiintunut harjuskanta. Lohikalojen poikastuotannossa tuloksien saavuttamiseksi vaadittaisin erityisesti jo tehtyjen ja vielä tehtävien kutualueiden säännöllistä hoitotyötä. Poikaskivikot eivät niinkään paljon kaipaa huoltoa.

 

Joella kannattasi Tertsusen mielestä  toteuttaa smolttipyyntiä parin-kolmen vuoden toistona. Paljonko merivaellukselle lähteviä on, ja mikä osuus mahdollisesti luonnossa syntyneitä. Kaikilta laitospoikasilta leikataan rasvaevä ja luonnossa syntyneet kalat on näin mahdollista erottaa. ELY-keskuksen koekalastusten mukaan ainakin kookkaita lohia nousee Muhosjokeen, mutta taimenista ja yleensä poikastuotannosta ei ole nykytietoa.

 

Jyrki Oikarisen mukaan on selkeää tutkimusnäyttöä, että lohismolttien istutusajankohdalla on suuri merkitys. Nyt ne istutetaan aiempaa lämpimämpään veteen ja niiden selviytyminen on näin selkeästi parantunut. Taimenen kohdalla optimaalinen istutuslämpötila on huonommin tiedossa. Nyt on aloitettu laaja selvitys, joka voisi tuoda valoa tähän. Luke merkitsiperäti 10 000 taimensmolttia pit-merkeillä ja niitä vapautettiineri aikoina suojaparvien joukossa. Uutta tietoa meritaimenen elinkierrosta varmasti näin tulee.

 

Yhteenvetona: Muhosjoki voisi olla todellinen vaelluskalajoki. Poikajoesta tulisi puhua vielä erikseen. Paljon vaadittaisiin, koko jokialueen vaalimista ja ennen kaikkea veden laadun parantamista. Metsä- ja maatalouden toimintaa olisi suunnattava mahdollisimman ekologiseksi. Keinoja tähän on, niitä kannattaa vain ottaa käyttöön.Siinä olisi pohdinnan, vaikuttamisen ja tekemisen paikka jokivarressa, Muhoksella erityisesti.