Oulujoen reitti ry

Vesistöalue

KARTTOJA VE­SIS­TÖ­ALU­EEL­TA

 

Ve­sis­tö­alu­een kartta (Kart­ta­paik­ka) 

Kalalla Kainuussa, kartta kohteista - joet, kosket ja järvet.

 

OULUJOEN VESISTÖN ERI­TYIS­PIIR­TEI­TÄ

 

Oulujoki virtaa Suomen vyö­tä­röl­lä ja yhdistää toisiinsa kaksi maakuntaa, Kainuun ja Pohjois- Poh­jan­maan. Joki laskeen mereen Oulussa, mutta vetensä se saa pääosin Kainuusta. Var­si­nai­nen Oulujoki lähtee Ou­lu­jär­ves­tä, Kainuun merestä. Poh­joi­ses­ta laskee järveen Hy­ryn­sal­men tai Emäjoen reitti kaukaa Kuusamon rajoilta Kian­ta­jär­ven kautta. Idästä Ou­lu­jär­veen tuo vetensä Ka­jaa­nin­joen kautta Sotkamon reitti, kahdeksan tai yhdeksän jär­viu­la­pan ketju. 

 

Istutettavien lohenpoikasten määrä on vain pieni murto-osa siitä, mitä pitäisi istuttaa. Uusi tieto, jonka on tuonut Tornionjoen smolttien määrä, jota aiemmin arvioitiin paljon pienemmäksi kuin on osoittautunut. Luonnonsmoltit pärjäävät 2,5-3 kertaa paremmin vaelluksellaan kuin laitospoikaset.

 

Kemijoelle velvoitteen tulisi olla yli 4 miljoonaa vaelluspoikasta (nykyisin 615 tuhatta laitospoikasta)

Oulujoella velvoitteen pitäisi olla nykyisen n. 250 000 laitossmoltin sijasta 880 000 – 1,5 miljoonaa vaelluspoikasta.

 Lue lisää..

 

KAINUU VESILTÄ

 

Nä­kö­kul­ma­ni Kainuun maisemaan on soutajan. Olen soutanut Oulujoen vesistön molemmat, Sotkamon ja Hy­ry­sal­men reitit latvoilta alas merelle. Kolmas pitkä soutuni vas­ta­vir­taan mereltä, Hai­luo­dos­ta Emäjoen latvoille antoi toi­sen­lai­sen, hitaamman, vii­vyt­te­le­vän ko­ke­muk­sen. Olen katsellut metsiä, vaaroja, rantojen yk­si­näi­siä taloja ja kyliä vesiltä käsin milloin kei­nu­vas­ta milloin taas tyynestä, usein kesäyön hil­jai­ses­ta, ru­nol­li­ses­ta ele­men­tis­tä. Olen saanut kokea kaiken tuon kauneuden ja syttynyt sille.

Lue lisää..

 

TUTKIMUKSIA VESISTÖALUEELTA

 

Rakennettujen jokien kalataloudelle aiheutuneet vahingot ja ka­la­ta­lous­vel­voit­teet

Tekijät:  Maare Marttila, Panu Orell, Jaakko Erkinaro, Atso Romakkaniemi, Ari Huusko, Erkki Jokikokko, Teppo Vehanen, Jorma Piironen, Alpo Huhmarniemi, Tapio Sutela, Ari Saura ja Aki Mäki-Petäys

2014. Erityisen tärkeä tutkimus. Perustana meneillään olevaan Kemijoen ja Iijoen vel­voi­te­muu­tos­pro­ses­siin.

Lue tutkimus

 

Lohikalojen alasvaellus rakennetuilla joilla

Eri joilla suoritettujen vaelluspoikasten alas­vael­lus­tut­ki­mus­ten yhteenveto

Lue tutkimus

 

Lohen vael­lus­poi­kas­tut­ki­muk­set Ou­lu­joel­la 2009-2010

Tärkeä tutkimus. Montasta lasketut poikaset, vaellus Merikoskelle, selvitettiin ajankohdan, lämpötilan yms merkitystä. 

Erityisen olennainen tieto: Montasta eri lämpötiloissa vapautettujen smolttien tulokset. Sanginsuuhun, likelle Merikosken voimalaitosta selvisi lämpimimmässä vedessä 90% poikasista, kylmimmässä lämpötilassa ei juurikaan selvitty.

Tämä on muuttanut Montan ka­lan­vil­je­ly­lai­tok­sel­la smolttien va­paut­ta­mis­käy­tän­töä, lämpimämpään veteen. Mahdollisesti eräs tärkeä syy lisääntyneisiin nousijamääriin Merikosken kalatiessä viime vuosina.

 

Jylhämästä lasketut poikaset, alasvaellus patojen läpi, tulokset valitettavan heikot.

Lue tutkimus

TÄRKEÄT VAELLUSKALA- JA JOKIPUHEENVUOROT

 

Suomen luon­non­suo­je­lu­lii­ton Pohjois-Pohjanmaan ­piiri ry:

Keskeisempiä ajatuksia Oulujoen vesistön tulevaisuudesta ja kehittämiskeinoista

Oulujoen Arvovesi-visiotyön lopputulosta aletaan hahmotella - luonnonsuojelupiiri on osallistunut sekä eri intressitahoista kootun neuvottelukunnan että Oulujoki ja vesivoima -alatyöryhmän työskentelyyn

tekstiin

 

Virpi Sahi ja Jukka Jormola:  Ympäristövirtaama – kompromissi sähköntuotannon ja elinkelpoisen joen välillä

Lue artikkeli

 

Lausunto ehdotuksista Manner-Suomen ve­sien­hoi­to­suun­ni­tel­mak­si vuosille 2022 - 2027

Suomen luon­non­suo­je­lu­liit­to antoi valtakunnallisen yleislausunnon vesienhoitosuunnitelmista. Piirit lausuvat niistä ja alueensa toimenpideohjelmista yksityiskohtaisemmin.

Lue lausunto

 

Helvi Heinonen-Tanski: Sulfaattipäästöt vesiin aiheuttavat vaaroja

MMT Helvi Heinonen-Tanski puntaroi sulfaattien vaikutuksia sisävesiimme. Hän on väitellyt tohtoriksi ympäristömikrobiologiasta ja opettanut sitä yliopistossa. Kuinka käy Kallaveden – ja mitä voimme oppia Ison veden takaa? Tervetuloa vesikemian oppitunnille!

Lue artikkeli